Kenen vika? 

Tällä hetkellä seuratessa sosiaalista mediaa, tai mediaa ylipäätään, ei voi olla huomaamatta vastakkainasettelun ilmapiiriä ja syytävän sävyisiä lausahduksia. "Ne kiinalaiset", sitten "ne italialaiset" nyt "ne uusmaalaiset", ja niin edelleen. Myös päättäjät ympäri maailman ovat saaneet osumansa, vaikka varmasti vaikeassa tilanteessa pyritään tekemään mitä parhaaksi katsotaan, pohjautuen niihin tietoihin mitä juuri nyt kaikille uudessa tilanteessa on saatavilla. Helppoja ratkaisuja vallitsevassa tilanteessa tuskin on. Joudutaan ehkä jopa tekemään parhaita arvauksia, eivätkä sellaiset päätökset ole helppoja kenellekään. Myöhemmin tulee aika, jolloin voimme katsoa taaksepäin ja arvioida, mitkä valinnat olivat oikeita.

Haluamme epätoivoisesti löytää vian, jotta ongelma voidaan korjata. Ja sehän on loogista, kun vika löytyy, se voidaan korjata. 

Syyttely ja vastakkainasettelu ovat inhimillisiä reaktioita. Syyttelemme muita, koska meitä pelottaa, tunnemme olomme uhatuksi. Epävarmuuden tunne on ikävä ja haluamme siitä nopeasti eroon. Haluamme epätoivoisesti löytää vian, jotta ongelmasta päästään eroon. Ja sehän on loogista, kun vika löytyy, se voidaan korjata. Haluamme ehkä myös ylläpitää kontrollin tunnetta ja tavoittelemme nopeaa ongelmanratkaisua. Mielissämme siirrämme myös ongelman ratkaisun heille, joissa vika on. Saamme ehkä myös hetkellisen kokemuksen ja helpotuksen siitä, että ongelma on korjaantunut, kun syyllinen on löytynyt. Mutta olemmeko silloin todella korjanneet mitään, ratkesiko ongelma todella? Tällainen kausaalinen ongelman tunnistus - vian korjaus -logiikka ei aina toimi. Ei ainakaan silloin kun on ihmisistä ja inhimillistä ongelmista kysymys.

Me vastaan muut -vastakkainasettelu saattaa luoda myös illuusion yhteenkuuluvuuden tunteesta ja omaan porukkaan kuulumisesta taistelussa. Tässä joukossa minä taistelen. Aikoinaan uhkien tunnistaminen on ollut ihmisille myös erittäin tärkeää selviytymisen kannalta. Puolien valitsemiselle harvoin on tarvetta, nytkin me taistelemme yhdessä ihmiskuntana, samalla puolella. Tärkeintä on se miten me nyt toimimme ja tuemme toisiamme,  ei se kenessä, tai missä vika on. 

Vastakkainasettelua voidaan murtaa myötätuntolla

Myötätunto vaatii taitoa ja kykyä laajentaa näkökulmaa. Kypsyyttä katsoa tilannetta avarammin kuin omasta näkökulmasta käsin, kykyä asettua niihin kuuluisiin toisen ihmisen saappaisiin Syyttelylle vastalääkkeenä toimii kiitoksen ja tunnustuksen antaminen. Kannustaminen ja turvallisuuden tunteen luominen vaikeassa, jopa pelottavassa tilanteessa. Kannustus motivoi meidät ponnistelemaan ongelman ratkaisemiseksi ja saamme pysäytettyä kehän, jota ympäri negatiivisuus kiertää. Se mitä ruokit nimittäin kasvaa. Myötätuntoisen käytöksen myötä voimme vaikuttaa ympäristömme hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Myötätuntoiset teot ja sanat edesauttavat myös omaa hyvinvointiamme. Tässä vaikeassa tilanteessa me kaikki tarvitsemme toisiamme, joten rakennetaan siis välillemme ymmärrystä ja arvostusta. Myötätunto auttaa meitä myös säilyttämään yhteyden toisiimme.

Myötätuntotaitoja voi oppia ja kehittää. Niiden avulla löytyy keinoja kuulla omia tarpeita sekä viisautta, kuinka selviytyä vaikeuksien kanssa.